Julkisivuremontti nostaa taloyhtiön yhtiövastiketta, jos remontti rahoitetaan taloyhtiön lainalla tai yhtiön omista varoista. Vastikkeen korotuksen suuruus riippuu remontin kokonaiskustannuksista, valitusta rahoitusmallista ja laina-ajasta. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka osakkaita askarruttavat julkisivuremontin kustannuksista ja rahoituksesta.
Miten julkisivuremontin kustannukset jaetaan osakkaiden kesken?
Julkisivuremontin kustannukset jaetaan osakkaiden kesken yhtiöjärjestyksen mukaisen jakoperusteen mukaan, joka on useimmiten osakehuoneiston pinta-ala tai osakkeiden lukumäärä. Jokainen osakas maksaa siis remontin kustannuksista oman omistuksensa suhteessa, ei esimerkiksi asuntonsa sijainnin tai kerroksen mukaan.
Käytännössä taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä laskevat hankkeen kokonaiskustannusten perusteella, kuinka paljon kukin osakas osallistuu kustannuksiin. Jakoperuste on kirjattu yhtiöjärjestykseen, ja se on sama kuin muissakin taloyhtiön suurissa remonteissa. Jos yhtiöjärjestyksessä on erillinen hoitovastike ja pääomavastike, julkisivuremontin lainaosuus näkyy tyypillisesti pääomavastikkeessa.
On tärkeää huomata, että kaikki osakkaat osallistuvat kustannuksiin riippumatta siitä, asuvatko he itse taloyhtiössä vai vuokraavat asuntoaan. Julkisivuremontti on koko kiinteistöä koskeva hanke, joten kustannusvastuu jakautuu tasapuolisesti kaikille osakkaille.
Kuinka paljon julkisivuremontti nostaa yhtiövastiketta?
Julkisivuremontti nostaa yhtiövastiketta tyypillisesti muutamilla kymmenillä euroilla tai jopa yli sadalla eurolla kuukaudessa asuntoa kohden, mutta tarkka summa riippuu remontin laajuudesta, kokonaiskustannuksista, laina-ajasta ja asunnon koosta. Pienemmässä taloyhtiössä yksittäisen osakkaan vastikeosuus voi olla suurempikin.
Esimerkiksi jos taloyhtiön julkisivuremontin kokonaiskustannus on 500 000 euroa ja taloyhtiö ottaa 20 vuoden lainan, kuukausittainen lyhennys ja korot jaetaan kaikkien osakkaiden kesken pinta-alan suhteessa. Kolmioasunnon omistajalle tämä voi tarkoittaa 60 euron kuukausittaista pääomavastikkeen nousua, mutta luvut vaihtelevat merkittävästi kohteesta toiseen.
Vastikkeen nousua kannattaa tarkastella myös pidemmällä aikavälillä: hyvin toteutettu julkisivuremontti parantaa kiinteistön kuntoa ja arvoa, mikä voi osaltaan kompensoida vastikkeen nousua asunnon arvonnousun kautta. Lisäksi energiatehokkuuden parantuminen voi pienentää hoitokuluja.
Rahoitetaanko julkisivuremontti lainalla vai kertaluonteisella maksulla?
Julkisivuremontti rahoitetaan useimmiten taloyhtiön pankkilainalla, jolloin kustannukset jakautuvat useamman vuoden ajalle kuukausittaisina pääomavastikkeina. Vaihtoehtoisesti osakas voi maksaa oman lainaosuutensa kerralla pois, jolloin hänen kuukausivastikkeensa ei nouse lainan osalta.
Taloyhtiölaina
Taloyhtiölaina on yleisin rahoitusmalli suurissa korjaushankkeissa. Taloyhtiö ottaa lainan omiin nimiinsä, ja osakkaiden pääomavastike kattaa lainan lyhennykset ja korot. Laina-aika vaihtelee tyypillisesti 10 vuodesta 25 vuoteen, ja kuukausittainen vastikeosuus on sitä pienempi, mitä pidempi laina-aika valitaan. Pidempi laina-aika tarkoittaa kuitenkin enemmän maksettuja korkoja kokonaisuudessaan.
Oman osuuden kertamaksu
Osakas voi halutessaan maksaa oman lainaosuutensa kerralla taloyhtiölle, jolloin hän vapautuu kuukausittaisesta pääomavastikkeesta tämän hankkeen osalta. Tämä on taloudellisesti edullinen vaihtoehto, jos osakkaalla on maksukykyä, koska taloyhtiölainan korko on usein korkeampi kuin esimerkiksi asuntolainan korko. Kertamaksun mahdollisuudesta ja aikataulusta päättää taloyhtiön yhtiökokous.
Voiko osakas vähentää julkisivuremontin kustannukset verotuksessa?
Osakas ei voi suoraan vähentää julkisivuremontin kustannuksia henkilökohtaisessa verotuksessaan, koska remontti tehdään taloyhtiön eikä osakkaan omistamaan rakennukseen. Kustannukset ovat kuitenkin verotuksessa merkityksellisiä asunnon hankintamenon kautta, kun asunto myöhemmin myydään.
Maksettu pääomavastike ja mahdollinen kertamaksu kasvattavat osakkaan asunnon hankintamenoa, mikä pienentää myyntivoittoa asuntoa myytäessä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että remonttiin sijoitettu summa vähentää myöhemmin maksettavaa luovutusvoittoveroa. Tämä hyöty realisoituu vasta asunnon myynnin yhteydessä.
Jos osakas vuokraa asuntoaan, pääomavastike on lähtökohtaisesti vähennyskelpoinen vuokratulosta. Vuokranantajan kannattaa tarkistaa verotuskäytäntö oman tilanteensa osalta, sillä yksityiskohdat voivat vaikuttaa vähennysoikeuteen. Verotuksellisissa kysymyksissä suositellaan kääntymään veroneuvojan tai Verohallinnon puoleen.
Milloin julkisivuremonttiin kannattaa ryhtyä kustannusten minimoimiseksi?
Julkisivuremonttiin kannattaa ryhtyä ennen kuin vauriot etenevät rakenteisiin asti, koska pintavaurioiden korjaaminen on huomattavasti edullisempaa kuin rakenteellisten vaurioiden korjaus. Oikea ajoitus perustuu aina kohdekohtaiseen kuntotutkimukseen, ei pelkästään rakennuksen ikään.
Julkisivumateriaalien tekninen käyttöikä antaa vain suuntaa-antavan viitteen siitä, milloin remontti saattaa tulla ajankohtaiseksi. Todellisuudessa kahden saman ikäisen rakennuksen julkisivujen kunto voi erota merkittävästi toisistaan rakennustavan, sijainnin, ilmastorasituksen ja aiempien huoltotoimenpiteiden vuoksi. Siksi remontin ajoituspäätös ei ole koskaan pelkkä laskutoimitus.
Kustannusten minimoimiseksi kannattaa huomioida myös seuraavat tekijät:
- Ennakoiva suunnittelu: Ajoissa käynnistetty hanke antaa aikaa kilpailuttaa urakoitsijat huolellisesti ja välttää kiireestä johtuvia lisäkustannuksia.
- Yhdistäminen muihin remontteihin: Jos taloyhtiöllä on edessä myös ikkunoiden tai parvekkeiden uusiminen, näiden yhdistäminen samaan hankkeeseen voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä, koska telineet ja työmaan perustamiskustannukset jaetaan.
- Korjaussuunnittelu ennen urakkakilpailua: Huolellinen korjaussuunnitelma varmistaa, että tarjoukset ovat vertailukelpoisia ja kattavat kaiken tarvittavan, eikä yllättäviä lisätöitä tule työn edetessä.
- Työmaavalvonta: Laadukas valvonta varmistaa, että työ tehdään suunnitelmien mukaisesti kerralla oikein, mikä vähentää takuukorjausten ja myöhempien lisäkustannusten riskiä.
Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:llä on yli 30 vuoden kokemus julkisivuhankkeiden korjaussuunnittelusta ja työmaavalvonnasta. Kuntotutkimus on luotettavin tapa selvittää julkisivun todellinen kunto ja ajoittaa remontti oikein, ennen kuin pienet vauriot kasvavat kalliiksi rakennekorjauksiksi.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Miksi julkisivun halkeamat pitää korjata ennen kuin ne levenevät?
- Mitä tiilikaton uusiminen maksaa vuonna 2026?
- Miten kermikaton ikä vaikuttaa remontin laajuuteen?
- Miten julkisivuremontti dokumentoidaan taloyhtiön kirjanpitoon oikein?
- Voiko vanha kattomateriaali jäädä uuden alle?
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.